Millaista esihenkilöä sinä kehuisit ystävillesi?

Tulin uteliaaksi, kun ystäväni toistuvasti kertoi miten paljon hän arvostaa esihenkilöään, ja kuinka hauska ja reilu hän on. Mihin tällaisen esihenkilön johtaminen perustuu? Haastattelin ystäväni kehumaa esihenkilöä, SSAB:n myyntipäällikkö Timo Hankomäkeä, johtamisesta ja sen käytännöistä.

Mistä tunnistaa hyvän johtajan

Timo kertoo olevansa suorapuheinen johtaja, joka pyrkii viestimään tavoitteista selkeästi ja avoimesti. Reiluus ja tasapuolinen kohtelu toimivat perustana töiden tasaisesti jakautumiselle sekä sitä kautta jokaisen hyvinvoinnille. Hyvä johtaja kysyy ja kuuntelee – parhaat opettajat ovat nimittäin johdettavat itse. Kuuntelu on taito, jota Timon on pitänyt opetella, koska se ei ole hänelle luontainen ominaisuus. Koska Timoa on helppo lähestyä, hän saakin palautetta helposti. Palautetta kannattaa myös kysyä suoraan, täydentää Timo. Myyntipäällikkö pitää johtamisessa tiimihengen luomista tärkeänä. Esimerkki hyvästä tiimihengen mittarista on tiimin vapaa-ajalla vietetty yhteinen aika. Jos kukaan ei ole valmis lähtemään porukalla illanistujaisiin pari kertaa vuodessa, yhteishengessä saattaa olla parantamisen varaa. Työyhteisön me-hengestä kannattaa pitää huolta, sillä se heijastuu työn tuloksiin ja näkyy lopulta numeroina yrityksen tilillä. Työntekijät ovat luovempia, tyytyväisempiä ja tekevät työnsä tunnollisemmin kun työyhteisön ilmapiiri on kunnossa. 

Kerran SSAB:n myyntitiimissä tuli puheeksi, miten naisista koostuvaa myynnin ryhmää puhuteltaisiin. Tytöttely työelämässä voidaan kokea vähättelevänä riippuen viestijästä. Tämän takia Timo halusi varmistaa ettei tytöttely tai pojittelu tiimissä varmasti loukkaa ketään. Yhteinen keskustelu selvensi ja varmisti, että kaikille on okei puhua “myynnin tytöistä” ja “myynnin pojista”. 

Mokakestävä ja psykologisesti turvallinen työyhteisö

Timo kertoo: ”Alussa kun ei ryhmänä vielä tunnettu toisiamme hyvin, hypittiin välillä toistemme varpaille, mutta pyydettiin nöyrästi anteeksi ja lähdettiin taas laukalla eteenpäin”. Tärkeintä on uskaltaa ottaa haasteita tai ongelmakohtia avoimesti esille, jotta niitä pystytään parantamaan. Ikävä kyllä isossa yhtiössä vaikutusmahdollisuudet saattavat olla rajattuja joidenkin asioiden tiimoilta. ”Näissä tilanteissa voidaan yhdessä keskustella miten haasteen kanssa pystyy elämään mahdollisimman kitkattomasti”, toteaa Timo. Myyntitiimi käsittelee huumorin avulla blame free -kulttuuria: ”Kaikki sössivät matkalla. Täytyy vaan tarkkaan tietää kuka on mokannut, ettei syytetä väärää ihmistä”, vitsailee Timo. Virheen sattuessa siitä ilmoitetaan avoimesti ja asia käydään läpi syyllistämättä ketään sekä mietitään miten sama virhe vältettäisiin tulevaisuudessa. Timolle ei tuota vaikeuksia nostaa kättä pystyyn virheen merkiksi. ”Ei ole tullut potkuja, enkä ole pikkujoulussa saanut nokkiini, joten anteeksi olen ilmeisesti saanut”, myyntipäällikkö toteaa. 

Jo uransa alussa Timo haaveili esihenkilönä toimimisesta. Johtamisessa häntä kiehtoo itsensä ja koko tiimin kannustaminen eteenpäin ylittämään itsensä. Hän arvostaa työtä, jossa voi vaikuttaa – niin asioihin kuin ihmisiin. Jos haasteista ei selvitä yhdessä, keksitään yhdessä vaihtoehtoinen tapa toimia. Johdettavien osallistaminen on tärkeää, sillä esihenkilön ei tarvitse pähkäillä asioita yksin.

Vanha koirakin oppii uusia temppuja

Timon tiimissä keski-ikä on kohtuullisen korkea. Joskus hän tunteekin olevansa sivustahuutelija oman lyhyen esihenkilökokemuksen kanssa verrattuna tiiminsä kokemusvuosiin. Korkea ikä ei Timon kokemuksen perusteella ole hidaste – pikemminkin päinvastoin. ”Nuoret tuppaa vaihtamaan nopeasti paikasta toiseen, ja uuden rekrytointihan on aina riski”, toteaa Timo. Varttuneemmat arvostavat vakaata työpaikka, ja heidän elämänkokemuksen moninaisuus tuo lisäarvoa tiimiin. 

Vaikka iän myötä uuden oppiminen vaikeutuu kognitiivinen toimintakyvyn kaventuessa, voi taitoa suojella aivojumpalla, terveellisellä ruoalla ja liikunnalla. Tärkeimpiä tekijöitä hyviin oppimistuloksiin ovat kuitenkin kiinnostus aiheeseen ja motivaatio. Vanhempana uuden oppiminen vaatii usein poisoppimista vanhoista, juurtuneista taidoista tai tiedoista. ”En näe mitään syytä ikäsyrjintään – 20-kymppinen voi olla yhtä jäärä kuin 60-kymppinenkin”, toteaa Timo. ”Porukassa on hyvä, että on nuorempaa ja vanhempaa. Joskus voi vähän kipunoidakin, mutta niitä sitten setvitään yhdessä. Tuo enemmän sutinaa kun on erilaisia immeisiä mukana”, summaa Timo. ”Kaikkien pitää kuitenkin tuntea kuuluvansa porukkaan ja olevansa olennainen osa tätä meidän  17 000 työntekijän muurahaiskekoa SSAB:ssa. Olennaisinta on, että yrittää parhaansa ja on kiva olla töissä”, tiivistää Timo.

Kirjoittaja: Paula Kuusipalo-Määttä, CEO & Senior Business Coach